Tässä artikkelissa syvennyn anatomiseen näkökulmaan kehoamme ympäröivästä, peitinkalvosta eli fasciasta.
Kaiken tämän sitoo ympärilleen iho, joka onkin ihmisen suurin elin. Aikuisella ihon kokonaispinta-ala on n. 1,5 – 2 m2. Jotta kaikki ihon sisällä pysyisi paikoillaan, eikä lihasmassa painovoimasta johtuen roikkuisi alaspäin, tarvitaan jotakin pitämään kudokset tiiviisti paikoillaan. Se jokin on sidekudosta eli fasciaa, suomeksi peitinkalvo.
Kaikkia elimiä, lihaksia, lihassäikeitä ympäröi ohut peitinkalvo jolla on kelmumainen ”elastinen” rakenne. Lämpö muuttaa sitä elastisemmaksi, vetiseksi ja ihmisen venytellessä se venyy. Kuin elmukelmua kaiken ympärillä.
Et siis ehkä ensisijaisesti venyttele lihaksia vaan kalvoa lihasten ympärillä, näin alla oleva lihas pääsee venymään normaaliin mittaansa. Vai pääseekö? On tutkittu että kudos aukeaa vasta n. 12-15 sek kestävässä venytyksessä siksi jokaisessa lihasryhmässä kannattaakin viipyä n.20sek ainakin jotta saat ensisijaisesti kalvot aukeamaan. Lämpöä kannattaa myös hyödyntää venytellessä!
Kalvot siis ympäröi sekä yhdistää kaikkia elimistön lihaksia, luita, hermoja ja elimiä. Kalvojen tehtävänä on tukea sekä yhdistää lihaksia ja lihasryhmiä. Liikkumisen ja yksittäisten liikkeiden aikana kalvot liukuvat toisiinsa nähden ja niiden välissä oleva hyalyronihappo toimii liukastusaineena. Eli kun kalvot eivät enää liiku, vaan jähmettyy aloilleen syntyy kireyksiä. Jos lihasmassan kasvu on hyvin nopeaa, kalvo ei ehdi mukaan kehitykseen. Se puristaa massaa kasaan ja jopa estää kehitystä.
Tämän vuoksi lihashuolto on hyvin tärkeää, se on yksi OSA TREENISUUNNITELMAA jotta pääset siihen tulokseen jota tavoittelet!. Erilaisia foamrollereita, pilatesrullia, fasciapalloja on myös hyvä käyttää omassa arjen kehonhuollossa.
Faskian eri kerrokset
Pinnallinen kalvo helpottaa ihon liukumista syvän kalvon päällä. Se vaimentaa ulkoisten ärsykkeiden, kuten esimerkiksi hankaavan painalluksen mekaanista vaikutusta syvemmälle kudoksiin. Pinnallisen kalvon sisällä kulkee runsaasti hermoja, verisuonia, imunestesuonia, ja siinä on runsaasti tuntoaistipäätteitä ja rasvasoluja. Herkkien alueiden kohdalla kalvo on löyhää ja se ehkäisee hermokudoksen tai verisuonten haitallista venymistä. Lihaksia ympäröivät ohuet päällyskalvot.
Syvä kalvo on tiiviisti näiden päällyskalvojen pinnalla. Syvä kalvo ympäröi koko kehoa ja raajoja. Syvä kalvo kulkee yli nivelten kiinnittyen nivelsiteisiin, jänteisiin ja luukalvoihin. Nivelten kohdalla syvä kalvo muodostaa niin kutsutun pidäkesiteen, joka on oikeastaan syvän kalvon paksuuntuma. Tämä side tukee myös niveliä nivelsiteiden kanssa yhdessä.
Syvä kalvo toimii tietoa välittävänä siltana kulkiessaan yli lihasten ja nivelten yhdistäen samaan suuntaan voimaa tuottavia lihaksia pitkiksi ketjuiksi. Lihasten toiminta ketjuina on välttämätöntä, jotta voima välittyy eteenpäin lihaksesta toiseen yli nivelten. Syvän kalvon hermotus on tiheää. Siinä on runsaasti kipu- ja tunto hermopäätteitä sekä muita hermopäätteitä. Osa lihaksista kiinnittyy suoraan syvään kalvoon kiinni. Ala- ja yläraajoissa kalvot muodostavat omia lokeroita lihaksille (lihasaitio), hermoille ja verisuonille. Viskeraalinen kalvo ympäröi taas sisäelimiä.
Hyaluronihappo
Kollageenikerrosten tärkein liukastusaine on hyaluronihappo, sama aine, jota on runsaasti esimerkiksi nivelnesteessä. Löyhä sidekudos on tärkeä ympäröivien kudosten veden ja suolojen varasto, jonne voi myös keräytyä aineenvaihduntajäämiä. Löyhän sidekudoksen biomekaaniset ominaisuudet voivat muuttua johtuen esimerkiksi toistorasituksen tai intensiivisen harjoittelun seurauksena sinne kerääntyneestä laktaatista.
Jos keho on ylirasittuneessa tilassa pitkään, niin maitohappo ja muut kuonat eivät poistu normaalisti kehosta. Tämä vaikuttaa liikkuvuuteen ja yleiseen kuntoon. Jos on treenattu kovaa ilman lepoa ja järkevää suunnitelmaa, niin jossain vaiheessa ylikunto kolkuttelee ovella ja lihasvammat varjostaa treeniä. Ei nukuta, käydään ylikierroksilla hermot piukassa. Keho on kuin puukalikka. Jos haluat hyvinvoivan ja kiinteän vartalon, niin se onmahdollista saavuttaa järkevästi, maltilla ja ohjaten. Niin että saadaan se kuonakin pois kropasta ja vältytään nivelvammoilta puukalikka -tilalta. Tietenkin rasituksesta johtuva lihaskipeys (lihaskudoksen rikkoutuminen ja sen myötä uusien lihassolujen rakentuminen) on normaalin rajoissa hyvä jos halutaan hypertrofiaa. On haastavaa tasapainottelua löytää omalle keholle se sopivin sykli. Mikä toimii Erkille harjoittelussa, ei palvele Eijaa.
Hyvä paha maitohappo
Lihasten energia-aineenvaihdunnassa syntyy maitohappoa ja muiden asioiden lisäksi maitohapon katsotaan olevan syyllinen rasituksen synnyttämään lihaskipuun. Maitohapon kertymistä myös haetaan harjoittelussa, sitä kipua ja poltetta mikä mahdollistaa tulokset. Maitohappo syntyy lihaksessa olevasta glykogeenista, joka hajoaa anaerobisessa eli hapettomassa rasituksessa maitohapoksi. Urheilusuorituksen jälkeen esim. lihasten ravistelulla saadaan kuljetettua maitohappoa kropasta pois. Palautuminen nopeutuu ja lihakset eivät kipeydy yhtä lailla. Aiheesta jatkan vielä tulevassa….
Eksyin hieman aiheesta mutta kehityksen kannalta on niin tärkeää ymmärtää kokonaisuus. Kaikki on liitoksissa kaikkeen ja se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Personal Trainerin näkökulmasta on sitäkin antoisampaa päästä parhaimmassa tapauksessa näkemään asiakkaan henkinen sekä fyysinen muutos kun asiakas ymmärtää oman kehonsa mahdollisuudet ja saavuttaa pala palalta tavoitteensa.
Älä hajota kehoasi vaan rakenna sitä!
-Jennaerika
Lähteet:
http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttl01428
http://www.fasciamanipulaatio.fi/esittely/
Viimeisimmät kommentit